Suuria suunnitelmia

Alusta asti oli selvää, että tontille rakennetaan talo, jossa on kellari. Tämä siitä syystä, että rakennuspaikan suurin sallittu rakennusoikeus on yhteensä 145 m2. Kun alasta vähennetään rannassa oleva n. 13 m2 sauna, jonka aiomme säästää, talolle jää rakennusoikeuteen laskettavia tiloja korkeintaan 132 m2. Asumistilaahan tuossa olisi jo meidän perheelle riittävästi, mutta kun otetaan huomioon isännän rakkaat harrastukset ja kaiken aikaa kasvava säilytystilantarve, alkaa lisäneliöille olla kysyntää.

Kerrosalan laskentatavan periaatteiden mukaisesti kellariin voidaan sijoittaa tiloja, jotka eivät ns. kuluta rakennusoikeutta. Laskentatapa ei ole yksiselitteinen ja tulkinnat vaihtelevat kunnittain, mutta oman kuntamme rakennustarkastajan kanssa keskusteltuamme tulimme siihen tulokseen, että suunnitelmamme ovat toteutettavissa.

Luonnos asuinkerroksen pohjapiirroksesta

Varsinaiseen asuinkerrokseen tulee sijoittaa kaikki asunnon pääkäyttötarkoituksen mukaiset  tilat eli pääsisäänkäynti, makuuhuoneet, keittiö ja oleskelutilat sekä wc ja suihku. Asunnon pohjaa on pyöritelty moneen kertaan uudelleen ja uudelleen, mutta lopputulos alkaa hiljalleen hahmottua. Asuinkerrokseen tulee makuuhuone, työhuone sekä pukeutumistila, josta on mahdollista tehdä tarvittaessa vaikkapa makuuhuone. Pukeutumistilaan on säilytyksen lisäksi tarkoituksena sijoittaa vaatehuolto, jotta pyykkiä ei tarvitsisi kuljettaa edestakaisin yläkerrasta kellariin ja päinvastoin. Päämakuuhuoneesta on suora yhteys pukeutumistilaan sekä wc- ja suihkutilaan.

Muita toiveitamme on suurehko tupakeittiö, jossa on vähintään kahteen suuntaan avautuva takka sekä näkymät järvelle sekä ilta-auringon suuntaan. Ruuanlaiton ja leipomisen ystävänä sekä astioiden keräilijänä arvostan suurta keittiötä ja olenkin tyytyväinen suunnittelemastani kolmelle seinälle sijoittuvasta keittiöstä, josta on saarekkeen yli näköyhteys olohuoneeseen. Reilun kokoinen ruokailutila on mitoitettu 10 hengen pöydälle, joka saa paikkansa terassille johtavasta erkkeritilasta. Nopeat arkiruokailumme hoitunevat keittösaarekkeen ympärillä.

Teemme töitä kotona, joten edellisten lisäksi riittävän kokoinen toimistotila on ensiarvoisen tärkeä. Toimisto sijoittuu lähelle pääsisäänkäyntiä siltä varalta, että kodissamme vierailisi joskus asiakkaita tai yhteistyökumppaneita. Toisaalta ajateltiin myös, että työpisteen ääreltä voisi olla mukava katsella välillä etelänpuolen järvimaisemaa.. Makuuhuoneen ikkunat sijoittuvat pohjois- ja itäsuuntaan, jotta kesäaurinko ei kuumentaisi nukkumatilaa. Ehkä aamunkajastuskin saadaan paremmin itäpuolen ikkunoista, järvikin sieltä pilkottaa.

Oleskelutiloista haluamme tehdä korkeaa tilaa, mikä mahdollistaa mukavasti parven rakentamisen talon itäpäässä sijaitsevien huoneiden päälle. Parven alasta alle 160 cm korkeita tiloja ei lasketa kerrosalaan, joten suurimmaksi osaksi parvesta tulee matalaa säilytys- ja vieraiden nukkumatilaa. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, yläkertaan sijoittuu terassi ilta-auringon suuntaan. Terassista tehdään osittain lasitettu ja osittain avoin ja haaveissa olisi laittaa pieni kamiina lasitetulle osalle syysiltoja varten.

Luonnos kellarin pohjapiirroksesta

Kellariin on tarkoitus sijoittaa suurehko autotalli, joka toimii enemmänkin harraste- ja varastotilana. Lisäksi kellarissa saa olla ns. asumiseen liittyviä aputiloja kuten tekninen tila, kodinhoitohuone ja saunaosasto. Toimivan kuraeteisen puutteesta on kärsitty koiraperheessämme jo pitkään, joten asia on syytä korjata seuraavassa kodissa. Lisäksi kellariin tulee pieni wc sekä lähes ikkunaton huone, jonka käyttötarkoitus vaihtelee vieras-, leffa-, varasto- ja kuntosalihuoneen välillä. Saas nähdä mikä siitä tulee, vai kaikkea tätä?

Vaikka pohjaa on työstetty jo muutaman kuukauden ajan, pientä hionosäätöä se vaatii edelleen ja muuttunee matkan varrella vielä moneen kertaan. Hiljalleen alkaa kuitenkin hahmottua tilat, joita kodissamme tarvimme ja tontin ehdoilla mietitty rakennuksen muoto.

Inspiraation lähteillä

Parin vuoden kuluttua jouluun valmistaudutaan toivon mukaan tuoreelta puulta tuoksuvassa hirsikodissa. Haluamme rakentaa hirrestä, koska puu materiaalina luo sisätiloihin lämpimän ja kotoisan tunnelman ja hirsitalo sopii erinomaisesti maalaismiljööseen, jonne talomme aikanaan nousee. Massiivirakenteen käyttäminen, ekologisuus ja hyvä sisäilma eivät tietenkään ole vain sivuseikkoja, mutta pääasiallinen syy materiaalin valintaan on, että hirsi miellyttää, näyttää ja tuntuu hyvältä. 

Modernista hirsitalosta on haaveiltu perheessämme jo pitkään ja fiiliksiä on käyty hakemassa messuilta ja taloesittelyistä. Reilu vuosi sitten vierailimme Vaasassa tutustumassa Kontion Aurinkometsä -talomalliin, joka ei ainakaan vähentänyt talokuumetta.

Kontio Aurinkometsä. Kuva: Kontio Hirsitalot

Viime kesänä Vantaan asuntomessuilla ihailimme Arkkitehtitoimisto J10 suunnittelemaa ja Ollikaisen Hirsirakenteen toteuttamaa kohdetta Villa Kapee. Pidimme kohteen arkkitehtuurista kovasti ja edellämainitut tekijät valikoituivatkin siksi suunnittelijoiksi myös meidän projektiimme.

Villa Kapee. Kuva: Ollikaisen Hirsirakenne Oy

Vaikka hirressä on toisaalta jotain hyvin perinteistä, haaveissamme on moderni-ilmeinen hirsitalo, joka istuu Suomalaiseen metsäiseen järvimaisemaan. Inspiraationa suunnittelulle saatiin mm. Ollikaisen mallistosta, joista alla muutama kuva.

Ollikaisen Kaleva. Kuva: Ollikaisen Hirsirakenne Oy

Ollikaisen Louhi. Kuva: Ollikaisen Hirsirakenne Oy

Kellarissa hirsitalon tunnelma vaihtuu toiseen, sillä puun sijaan rakennusmateriaalina tullaan käyttämään joko lämpöeristettyä harkkoa tai teräsbetonia. Pääasialliset asuintilat aiomme sijoittaa talon ylempään kerrokseen ja kellariin jää lähinnä kodin aputiloja sekä autotalli. Ajatuksissa oli käyttää puuta myös kellarissa tuomassa lämpöä muuten niin kivisen kolkkoon tilaan ja parantamaan akustiikkaa. Vaikka sisustussuunnitelmat eivät olekaan vielä ajankohtaisia, puurimakatosta olen muutaman muun asian ohella ehtinyt haaveilla..

Puurimakatto. Kuva: Decom

Yläkerran sisäkatto voisi näyttää tältä. Kuva: Lauta Oy

Jotta ei kuitenkaan mentäisi liiaksi asioiden edelle, sisustusvalintoja ennen taitaa olla jokunen muu asia päätöstä vailla. Meille sopivan kodin tarpeelliset tilaratkaisut alkaa olla jo hahmoteltuna, sen sijaan rakennuksen muodon, julkisivujen ja aukotusten suhteen on vielä paljon työtä tekemättä. Kellariin palatakseni, suunnitelmissa oli valita jokin verhouskivi kellarin seinän ulkopintaan näköä tuomaan. Se sopisi hyvin kallioiseen ympäristöön ja toisi kontrastia hirsiseinälle. Rapattuun kellarin seinään verrattuna lopputulos olisi varmasti näyttävämpi ja mielenkiintoisempi, joskin hintalappukin lienee kalliimpi..

Liuskekiviverhous. Kuva: Kivitori

Oriveden Musta lohkoliuskekivi. Kuva: Decopiha

Tässä siis hieman fiiliksiä ja ajatuksia siitä, minkälaista kotia olemme itsellemme suunnittelemassa. Konkreettisempiin suunnitelmiin palailen tuotapikaa!

Tontti

Satojen tuntien haaveilun ja tuhansien kilometrien maakunta-ajeluiden jälkeen rakennusunelmat alkaa vihdoin konkretisoitua. Pitkä odotus ja etsintä palkittiin syyskuussa, kun päätimme lähteä katsomaan myytävänä olevaa kesämökkiä. Paikka vei jalat alta meiltä molemmilta heti ensi näkemältä. 

Paikassa oli kaikki kohdallaan: reilusti neliöitä, oma järven ranta ja luonnonkaunis ympäristö omassa rauhassaan kohtuullisen lähellä kaupunkia. 

Kesäinen näkymä rantasaunalta etelään

Tontilla sijaitseva kesämökki ja rantasauna ovat 60-70 -luvun vaihteessa rakennettuja, perinteisen vaatimattomia rakennuksia. Onneksemme rantaasemakaava-alueelle on jo rakennettu vakituista asumista, joten melko nopeasti kävi rakennusvirastosta selväksi, että voisimme saada poikkeusluvan omakotitalon rakentamiselle. Tämän lisäksi selvitimme liittymismahdollisuutta alueen vesi- ja viemäriosuuskuntaan sekä teetimme tontilla maaperätutkimuksen. Selvitysten jälkeen olimme varmistuneet siitä, että paikka sopii unelmiemme talon rakennuspaikaksi. Jäljellä oli hintaneuvottelu, jonka myötä lopulta pääsimme tekemään kaupat marraskuussa ensilumen päivänä.

Talon suunnitelmia on hahmoteltu jo ensimmäisestä tonttikäynnistä lähtien ja alusta-asti oli selvää, että haluamme rakentaa kodiksemme hirsitalon. Koska alueella on voimassa ranta-asemakaava, on tontille mahdollista rakentaa kokonaisuudessaan enintään 145 m2. Olemassa olevan kesämökin aiomme purkaa pois, mutta rantasauna on tarkoitus säästää. Saunan koko on n. 11 m2, joten talon alaksi jää tällöin 134 m2. 

Kerrosalan laskentatapa onneksi mahdollistaa kellarin rakentamisen siten, että voimme käytännössä rakentaa edellämainittua suuremman talon. Nyt suunnitelmia viedään kovaa kyytiä eteenpäin siten, että hahmottelemme taloa, jossa on kellarikerros, asuinkerros ja lisäksi parvi. Tavoitteena on hakea poikkeuslupaa rakentamiselle vielä joulukuun aikana ja rakennuslupaa viimeistään tammikuussa. Rakentaminen toivon mukaan päästään aloittamaan keväällä 2016 ja tavoitteena on muuttaa uuteen kotiin kesällä 2017. Tästä siis alkaa suomalaisen unelman toteuttaminen -omakotitalo järven rannalle! Suunnitelmista kuulette lisää kohta.